12.1.2016

Pula-aika

Puute on tila, jossa joltakin puuttuu jotakin, jollakin on jotakin liian vähän;
puuttuminen, ilman oleminen, riittämättömyys, niukkuus, pula, puutos.

Tammikuu on oikea puutekeskustelun näyttämö. Ei tarvitse istua kuin pari pysäkinväliä paikallisbussissa, niin kuulee jo, miten yhdeltä puuttuu bikinikunto, toisella ei riitä työtunnit firman tuloksen täyttämiseen ja kolmannella on tili miinuksella jouluostosten jäljiltä. Onneksi usko parempaan on tasapainottamassa pula-aikaa, sillä vuosi on vasta aluillaan ja kaikki on mahdollista. Edessä istuvat ystävät puhuvat uudenvuodenlupauksistaan, kuinka toinen aikoo nukkua tänä vuonna enemmän ja toinen löytää aikaa maalausharrastukselleen.

Henkilökohtainen puutekeskusteluni kärjistyi jo etuajassa ennen vuoden vaihdetta. Tunsin riittämättömyyttä ja niukkuutta vähän kaikesta. Olotila oli yhtä aikaa turvallisuudesta turta, pelottava, mutta myös oudon kiehtova. Puutoksen eri muotoihin oli helppo tarrautua ja toisaalta niiden kanssa ei halunnut elää. Koin puutteen eri voimakkuudet vaihtelevasti kaihoisan romanttisina, kylmän ahdistavina ja kaikkea siltä väliltä.

Top kolme puutteeni olivat rahapula, kirjoittamisen kaipuu ja rakkauden puute. Ei tarvinnut montaa hetkeä miettiä, kun tajusin, että hei nainen, nyt oikeesti. Ei sulla mitään pulaa mistään ole. Tilille tupsahti säännöllisesti rahaa, ajallinen rajoittuneisuuteni liittyi lähinnä vauvan hoitamiseen ja elin ihmisten ympäröimänä, jotka pyyteettömästi rakastivat minua. Ongelman ydin löytyi vinksahtaneista ajatuksistani ja tottumuksistani.

 patterns:


Otin jokaisen puuteajatukseni käsittelyyn ja yritin tarkastella asiaa niin kriittisesti kuin itse vain pystyin. Lopputulos oli kuta kuinkin se, että en käyttänyt rahaani juuri siihen, mistä olisin eniten iloinnut, haaskasin potentiaalista kirjoittamisaikaa haahuilemalla liikaa sosiaalisessa mediassa ja pahinta kaikista, olin unohtanut suhtautua rakastavasti itseeni.

Lopputulos on harvoin ratkaisu ongelmaan, ennemminkin se on alku jollekin uudelle. Puuteajattelusta en ole päässyt eroon, mutta siitä on tullut toimiva kompassi muistuttamaan, mitä arjeltani toivon. Jokainen virheostos, turhalta tuntuva käynti Facebookissa tai alentava puhe itselle muistuttavat, millä haluan lasini täyttää. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti